2014 2018

Ajoittain ärhäkkää vaikuttamistyötä somen, järjestön & opetuksen kautta.

Scroll

Kipinä kuvitusaktivismiin lähti lehtitalojen avustajasopimuksista. Vuosi 2014 oli tässä merkittävä, silloin viimeisetkin lehtitalot siirtyivät kaikki oikeudet kertakorvauksella vaativiin sopimuksiin. Pidin aihetta aktiivisesti esillä somessa ja liityin tekemistäni lähimpänä olevaan järjestön Kuvittajat ry: jäseneksi keväällä 2015. Osittain someaktiivisuuteni vuoksi minua pyydettiin Aaltoon opettamaan ammatti- ja oikeuskäytännön kurssia syksyllä 2015. Kuvittajien hallituksessa aloitin 2016, varapuheenjohtajana ja Kuvittaja-lehden päätoimittajana toimin 2017-2018.

Äänenavauksia Kuvittajien blogissa:

Kannanotto: Kuosikuvituksen hinnoittelu | Kuvittajat,

Kuvittajat ry:n kannanotto Turun kaupungin toriaitakilpailuun | Kuvittajat

kilpailut.png

Suunnittelukilpailut ovat useimmiten hyvin tai huonosti naamioituja vitsauksia, joiden pääasiallinen tarkoitus on kerätä yritykselle IP-oikeuksia joko korvauksetta, tai liian pienillä korvauksilla. 2016 VR:n järjestämä junanvanujen suunnittelukilpailu inspiroi kaavioon, jonka avulla jokainen yritys voi arvioida oman kilpailunsa kestävyyttä.

2019-04-10 14.15.20.jpg

Aktuaalista

kiukkua erään puhelinneuvottelun päätteeksi.

Yleisnero_2_18.jpg

Kuvittaja = yleisnero

Menestyvä kuvittaja on renessanssi-ihminen, joka osaa valjastaa käyttöönsä osaamista useista eri taiteen- tai tieteenaloista. Tässä numerossa löytyy mm. kuvanveiston, valokuvauksen, teologian, filosofian, muotoilun, vaatesuunnittelun, sisustusarkkitehtuurin osaamisyhdistelmiä. Päähenkilömme Terhi Ekebom kuvailee erään projektinsa kohdalla: ”eihän ammattikuvittaminen ole koskaan sitä, että vain pläsäytetään jotain.” Aivan.


Lempiaiheeni tuotteistaminen vaatii laajaa osaamista. Erityisesti hinnoittelun ja yrittäjyyden kehittäminen ovat aiheita, joihin pitäisi panostaa entistä enemmän. Niin kauan kun ala keskittyy enimmäkseen kirjojen kuvittamiseen apurahoilla, tilanne ei juurikaan edisty. Hahmot pitäisi saada elämään myös muilla alustoilla niin, että taloudellinen hyöty jää tekijöille. Järjestömme koulutussuunnitelma pyrkii tulevaisuudessa vastaamaan tähän tarpeeseen, mutta myös yrityshautomoiden palvelut kannattaa hyödyntää. Liiketaloudellinen osaaminen tulisi saada luontevaksi osaksi kuvittajuutta.


Kun insinöörivetoinen koneoppiminen kehittyy tyylillisesti ja visuaalisesti laadukkaampaan suuntaan, on mielenkiintoista nähdä mitä uutta se tarjoaa esimerkiksi tyylin siirron kautta kuvituksen kenttään (googlaa esim. ”Convolutional Neural Network” ja ”Style transfer”). Voiko kuvitusta tehdä sen avulla tehokkaammin ja nopeammin? Entä millaisia vaikutuksia uudella tekniikalla on esimerkiksi tekijänoikeuksiin? Ennen kuin se selviää, pidetään oikeuksistamme tiukasti kiinni. Tuotteistaminen ei onnistu ilman kiistatonta omistajuutta omaan työhön.

Kuvittaja-lehden pääkirjoitus 2/2018

Mitä opin?

Neuvottelutaitoja, argumentointia, verkostoitumista ja lobbaamista. Apurahasysteemin ja taiteen järjestökentän toiminnan ymmärrys. Löysin päätoimittajuuden kautta kirjoittamisen ilon ja suorastaan rakastin Kuvittaja-lehden tekemistä. Tästä kuuluu lämmin kiitos silloiselle toimituspäällikölle, nykyiselle päätoimittajalle, Henna Hietamäelle.

2018-12-20 20.30.14.jpg

Vuoden 2018 hallitus <3

Previous
Previous

3. Imagine and do

Next
Next

5. Mystery